Video, käytännön tunnit, Endan alkeisharjoituksia ja vähän kuviakin

Miki ja Enda leikkii:

Tämän viikon käytännöntunnilla oli Mikin kanssa maanantaina tokoa. Selvisi että jäävät on nyt ihan ok jos nyt saisi vielä edelleenkin sen paikalla makuun kuntoon, niin kehtaisi mennä kisoihin. Tai jotenkin tekisi mieli mennä silleen että ei tekis paikkamakuuta ollenkaan ja toivois että pisteet riittäis... Mutta eii.. Tehtiin myös kaikenlaista temppuilua huvikseen ja rauhotuttiin vähän, sen neljän tunnin aikana siis...

Keskiviikkona otin Endan mukaan 1. vuoden viimeiselle käytännöntunnille. Hypittiin vähän metsässä, totuteltiin koirakärryyn, eli syötin vähän ruokaa sille siellä, ja sitten osa luokasta tuli istumaan meidän kanssa mettään ja tehtiin makkararinki. Tai siis Endan omalla ruoalla mutta you get the picture. Sannakaisa sitten juoksi vähän pois päin ringistä ja kutsui Endaa, ei se oikein tajunnut mistä se ääni tuli, kun oli niin paljon ihmisiä. Mutta lähti se sinne perään. Että siinä oli meän haun ensimmäinen alkeisharjoitus:D Kesällä vois koittaa värvätä vaikka muutaman kaverin mettään istumaan maalimieheks. Ja harjoteltiin kontaktia ja istumista, maahanmenoa ja seisomista. Sitten Enda simahti sinne keskelle mettää...

Illalla Sarianna tuli sitten kuvaamaan Endaa ja Mikiä, nyt koirien sivuilla on uudet kuvat molemmista, ja tän tekstin lomassa pari muuta.

Endalle on nyt valjennut naksun merkitys, ja huomaa sen innon mikä siihen on syttynyt, kun se saa itse kokeilla mistä se naks-palkka tulee. Ollaan harjoteltu istumista, seisomista ja maahanmenoa, ja niissä asennon vaihtoa silleen että takajalat ei liiku. Tää alkeisopetus on hyvä kaukokäskyjä ajatellen ja tosta ajattelin edetä sitten paikallapysymiseen kun nuo asennot on sille selviä ja ilman isoja apuja. Mikistä ja noh ihan tokokokeissakin käyneenä, oon oppinu sen että paikkaistumisen pitää olla VAHVA, että ei mene siitä esim. maahan tai nouse seisomaan.

Silmiin katsomista olen vahvistanut joko kehulla tai naksulla samoin lähellä pysymistä ja itse luokse hakeutumista. Enda on melko sisäsiisti toistaiseksi, parit pissat siltä on tullut sisälle kun en ole huomannut että sillä on hätä. Ja vasta viime yönä tuli ensimmäiset yöpissat sisälle, kun käytän sitä siis yleensä silloin pissalla kun itsekin käyn yöllä vessassa. Yritän nyt sillekin opettaa että käy pissa/kakka olis ihan semmosia arkikäskyjä, pääsee nopeammin kun molemmat koirat osaa...

Remmissä kävelyä ollaan harjoiteltu myös, ja minun taktiikka on siis se että en liiku jos hihna kiristyy. Välillä se näyttää joltain ansassa olevalta eläimeltä kun yrittää  tempoa itseään eteenpäin, mutta kyllä jo suurin osa lyhyistä kävelyistä menee kokoajan hihna löysällä.

Vähän se on repinyt tuosta kevythäkistä palasia irti, muuta se ei ole vielä tuhonnut, ja aina kun näyttää siltä että haluttaa purra jotain niin olen tyrkännyt sille luun suuhun:D Ja Endan mielestä on oikein kiva leikki jahdata Mikiä ja ottaa siltä luita suusta, varsinkin kolmelta yöllä... Oli mulla varmasti muutakin asiaa/muuta mitä ollaan Endan kanssa jo aloiteltu opettelemaan, mutta nykyään päivässä tapahtuu niin paljon että ei kaikkea voi muistaa:D

Ainiin yksinolo: Vähän se alusssa vikisee, mutta sitten alkaa puuhailla omiaan ja kun tulen koulusta tai Mikin kanssa ulkoa niin se on yleensä pedillä makaamassa...
Ja noi pelottavat jutut: Se aristelee aika paljon semmosia kovaäänisiä koiria, sille pitää tehdä jotakin nyt tässä... Ja se on nyt pari kertaa nähnyt hevosen, niin sitä se on silmät lautasina kattellu, mutta kyllä se joka kerta rohkaistuu enemmän. Oi muuten, hevosenpaska on sitten suurta herkkua, sekin pitäisi saada jotenkin pois tuo hpn syöminen, kun syksyisin ja keväisin siinä on sitä ivermektiiniä mikä collieille ei hyväksi ole...

"It is often said that before you die your life passes before your eyes. It is in fact true. It's called living". - Terry Pratchett

Tuli vaan tuo lainaus mieleen, kun tässä viikonlopun aikana on tullut istuttua yhteensä 14h junassa ja kaikenlaista vilahti siinä ohi silmien:D Mutta siis asiaan!

Menomatka oli melko tylsä, olin vaan koneella. Pasilassa vaihto onnistui hyvin, se oli itteasiassa paljon yksinkertasempi asema kun kuvittelin. Pasila-Salo välillä kuuntelin noin tunnin kun jonkun englantia puhuvan pariskunnan kauniimpi osapuoli sanoi jonkun variaation sanoista "Oh, it's so cool" varmaan 40-50krt tunnin aikana:D Saavuin sitten onnellisesti Saloon jossa Hanna odotti laiturilla Endan ja Lotan kanssa. Muutkin pennut olivat mukana. Illalla me grillattiin ja katsottiin Euroviisut:D

Heräsin aamulla siinä seittemän aikaan pentujen kiljuntaan, ja aattelin että "eii tällastako se tulee olemaan":D Käytiin pentujen kanssa ulkona aamulla takakentällä ja silloin kun oli aika lähteä niin käytiin vielä metsätiellä kävelemässä, pennut juoksenteli ja leikki siinä ympärillä... Sitten oltiin asemalla liian aikaisin, ja yritettiin kävelyttää kaikkia kuutta pentua yhtä-aikaa remmeissä, ja eihän siitä nyt mitään tullut:D Sitten olikin jo aika sanoa heipat kasvattajalle ja alkaa odotella junaa. Se virkailija siellä asemalla oli ihan hullaantunut Endasta...

Endaa vähän jännitti kun mentiin ekan kerran junan ovesta, mutta se oli sylissä, niin ei se niin haitannut vaikka vähän rimpuilikin. Laitoin alusen penkille ja Endan siihen, mitä tekee pentu joka ei ole ikinä ollut junassa? Nukkuu ensin Salosta Pasilaan koko matkan,(paitsi vähän hätkähti sitä ensimmäistä pimpom ääntä, sen jälkeen ei enää, ja sitten sitä kun juna meni ohi tai mentiin junan ohi, kuuluu semmonen iso pamaus siitäkin...) ja sitten vielä Salosta Tampereellekin melkeen koko matkan. Välissä heräsi syömään luuta. Pasilassa sitä tuli rapsuttelemaan pari ihmistä, ja yksi ihana lapsi jolla oli järkevä äiti: se neuvoi miten pentua silitetään varovasti, ei silleen tökkimällä:D Enda oli aivan innoissaan ihmisistä!

Ja kun sinne junaan pamahti koiria kauheesti joltain pysäkiltä, niin ei mitään isompaa reaktiota. Mie olen oikeesti niin haltioissaa kun tuolla on nuin hyvät hermot ainakin tähän mennessä:D Mietin jossain vaiheessa, että onko pentu tyyliin ummessa kun ei pissannut ensimmäisillä pysähdyksillä ollenkaan, mutta ehkä se ei vaan ole tottunut asvaltille pissimään. Salosta Tampereelle siis pietti, ja kun Saana tuli sitten katsomaan pentua, niin Enda tunki sen syliin ja alkoi pissaamaan, sori Saana:D Ja kun sen laski lattialle niin pissasi kauhean järven siihen lattialle. Onneksi junassa on paperia... Sitten käytiin Seinäjoen pysähdyksellä, nyt se pissi ihan uloskin, siellä oli kattokaas nurmikkoa:D Sitten se taas nukkui ja heräili aina välillä, aina Kannukseen asti. Ja teki hienosti asiat aseman pihanurmikolle...

Tässä on Enda junassa:

Sarianna ja Janita tuli hakemaan meitä asemalta, onneks, se reppu oli aika painava kun saatiin Hannalta mukaan pikku pentupaketti: viltti, pieni pyyhe, leluja, luita ja herkkuja, ruokaa ja sellanen kupinalunen ja kaikki sellasessa ihanassa kassissa, pitää ottaa siitä kuva ja näyttää:D

Ensi kontakti Mikiin oli vähän jännä, mutta Miki vaikutti tykkäävän ainakin ihan heti, häntä heilui kun viimeistä päivää. Vähän se katto että "mikä ihme se tuo on?" mutta hyvin on tähän asti mennyt. Vähän Miki nostelee sille huulia ja vetäytyy kuin Klonkku häkkiin jyrsimään jotain luuta jos Enda menee liian lähelle MIKIN LUUTA:D Annoin ruoan Endalle siinä 10 aikaan illalla, ei ihan hirveen hyvällä ruokahalulla kupista pistellyt, sitten keksin heittää niitä nappuloita lattialle, sieltä ne kyllä katosi. Käytiin illan aikana pari kertaa ulkona, ja kerran lähdin ilman Mikiä. Mitä tekee Miki? Noh, meidän huoneen ovissa on koiraportit, joissa on kissanluukku, se oli jäänyt auki... Ja eikö tämä sitten tunge sieltä ulos kauhealla ryminällä, en kyllä älyä, että miten se on siitä mahtunut!

Yö meni hyvin, mie en ainakaan kuullut mitään kiljuntaa... Ja ihme ja kumma, Enda ei ollut tehnyt sisälle. Mie olin silleen; "Jes nyt äkkiä pihalle!", mutta olin liian hidas, se pissi eteiseen juuri ulko-oven viereen. Kyllä se kuitenkin sitten uloskin teki... Ja sitten syötin sen tuossa 8 aikoihin, nyt oli parempi ruokahalu, mutta 1½dl taitaa olla liian iso kerta-annos, että pienennetään sitä sitten seuraavalle ruoalle. Miki tykkää Endan ruoka-ajoista, se saa olla jätemyllynä jos ei nyt hirveästi ole jäänyt ruokaa... Nyt ne molemmat nukkuu tuossa pöydän vieressä...

Enda on jotenkin niin samanlainen kun Miki joissain jutuissa mitä se tekee. Ne molemmat esimerkiksi juo silleen välillä, että varastoi sitä vettä poskiinsa ja puhaltaa sen sitten pihalle kun on päästy kauemmas kupista:D Ja kun ne molemmat pysähtyi eilen illalla pikku remmikävelyllä(sen verran että päästiin nurmikentälle jossa päästin ne irti) ja rapsutti kaulapantaa täysin samalla lailla:D

Tänään on koulussa ohjelmassa vaan joku koiraluento, mutta se on Koiviksella ja sinne ei saa tulla koiria, että ensimmäinen pitkä yksinolo(4h) Endalle siis tiedossa tänään.

Mettää ja navettanäyttöviikko

Maanantaina oltiin koko päivä mettässä, tosin alko vasta kaheltatoista nii ei ollu ku pari tuntii oikeestaan.. Harvennettiin vesurilla semmosia siemenillä kylvettyjä männyntaimia. Siinä oli semmosia tuppaita niitä ja siitä tuppaan seasta piti valita se paras puu ja loput sitte hakata sillä vesurilla poikki. Oli melko vaikeita ne pienimmät risumaiset taimet siitä ympäriltä saaha katkottua!

Tiistaina oltiinkin sitten n. 9-16 mettässä, tällä kertaa raivaussahojen kanssa. Semmosta nuorta männikköä päästiin harventamaan. Oli kuuma ja öttiäiset pörräs. Siellä oli joku alkuperäisasukas kameran kanssa, yhtäkkiä vaan hiippaili sieltä mettästä ja jäi jutteleen meän opettajan kans. Mie en pystyny ku jonku aikaa sahaamaan, ne turvakengät kuristi minun jalat näinä parina päivänä melkeen tukkoon. Mutta ku oli jo 5 kokoa liian isot kengät muutenki nii ei voinu oikeen enää isompia ottaa, muuten ei ois pystyny ees käveleen... Syrjitään selvästi semmosia joilla on pohjelihakset, noh ne on minun ainoat lihakset, että ei siinä:D

Keskiviikkona saatiin perinnöllisyystieteen kokeet takasin, hyvin oli lukiosa tarttunu mitoosit, meioosit ja sellaset päähän... Sain lukematta 2 kokeesta(arvosanat siis 1-3). Sitten olikin navettaa. Mie siivosin ja kuivitin nuorkarjapuolen, siinä puolesa välissä olin vähä jumissa niitten lehmien takia, en mie osaa niitä mäiskiä nii lujaa ku niitä pitäis ilmeisesti, että ne liikkuis johonki:D Sitten menin auttaan Roosaa lehmien puolelle, harjasin ja kuivitin muutaman parren ja sitte pestiin Marin kanssa poikkikäytävät sonnasta. Vielä piti vaihtaa kuivikkeet erilliskarsinoihin, ja sitten päästiin jo pois.

Torstaina aamulla olin ruokkimassa. Laitoin vasikoille maidot ja lakasin lattioita. Sitte ajoin rehunjakovaunua, en sentään ajanu seinään, mutta ei tästä navettanäytöstä tuu varmaan ku ykkönen... Joudun vieläkin niin paljon apua pyytämään joka asiaan.

Iltanavetassa mie laitoin taas maidot, ja Etiäiselle olkia:D 

Nyt aamulla navetassa odottikin yllätys, Elara oli poikinut lehmävasikan, ja oli se pieni ja suloinen kyllä. Minun hommana oli taas ruokinta, nyt Even kanssa,  ja TAAS jotenki jumituin sinne rehunjakovaunun kans:D Ei siinä, kivahan se on tehä jotaki semmosta mitä nyt suurinpiirtein muistaa miten se tehhään...

Sitten oliki jo navettanäytön arviointi ja keskiarvoksi tuli 1,5 eli hyvä 1. Mutta eipä se paljon lohduta kun todistuksessa kuitenkin näkyy vaan se 1, joka on ihan p*ska arvosana. Tuo onneks oli vaan osanäyttö, kennelpuolen näytöllä sitten nostan tuon kakkoseen tai 3... Mutta hitto kun mie oon itteeni niin pettynyt. Kun haluaisin osata ja tehdä hyvin, muttako ei vaan ole nuo lehmät se omin juttu, ehkä jos tämä navetta olis tehty silleen että toka jakso ois kokonaan ollu navettaa, ja vaikka 1/3 teoriaa ja loput sitten navettaa ja se siinä. Silloin ois ehkä ehtiny tottua niihin lehmiin ja ois osannu vähän paremmin ja ois keränny rohkeutta niitten lehmien kans olemiseen... Nyt on ollu pahimmillaan kaks kuukautta taukoa aina navettojen välissä nii ehtiny jo unohtaa niin paljon... Noh, eipä sitä auta enää valittaa, näyttö on ohi ja en todennäköisesti enää mene navettaan.

Mitä tuosta sitten jäi käteen, jos kerta noin huonosti meni, joku voi kysyä?

-Opin lypsämään(noh helppoja lehmiä, mutta kuitenki)

-Opin tykkäämään lehmistä(edes jonkun verran, alussa pelkäsin niitä ihan sairaasti) ja

-Opin arvostamaan maitoa ja maitotuotteita, ei se vaan ittestään sinne kaupan hyllyille ilmesty, siihen tarvii aika paljon töitä ja se on vastuullinen ammatti, jota ilman ei pärjättäis, maidon tuotanto siis.

Huomenna lähden Saloon hakemaan Endaa, ja kotiudutaan Kannukseen sitten myöhään sunnuntai-iltana, että blogi varmaan päivittyy seuraavan kerran maanantaina tai tiistaina sitten ällöillä pentukuvilla ja videoilla:D

Oikea toimintaviikko ja temppuvideo:)

Maanantaina oli käytännöntunnilla agilitya. Otettiin yks ratapätkä ja sitten yksittäisiä esteitä. Samalla siirrettiin kontaktit suurinpiirtein siihen kohtaan missä ne olis sitten illalla agilitykisoissa. Miki teki ihan hyvin kontaktit ja keppejä. Sitten ratapätkällä mie möhlin mutta opin että ei minun aina tartte juossa ku viimestä päivää, vain niin lujaa että pystyy ohjaamaan ja voi rytmittää koiraakin juoksulla, ennen mie vaan karjuin kurkku suorana "tässä" kun halusin saada koiran kääntymään, enkä tajunnut että kyllä se menee ilman ääntäkin... Sitten muut meni hallille ja Mari ja Elina ja mie korjattiin pk-A ja tuotiin tuliterä verstaalta kentälle ja korjattiin agi-A:kin samalla...

Illalla siis meidän luokka järjesti epäviralliset agilitykisat... Mie olin pisteiden kattojana. Vähän juosten tehty nää järjestelyt kyllä oli, kun kaikki ajatteli että eihän näihin paljon mitään tarvi... Mutta selvittiin ilman suurempia ongelmia, vaikka puomin jalka päättikin alkaa heilumaan sen jälkeen kun se laitettiin uudelleen kasaan...

Ja ainakin mie näin siinä sen että tarvitaan ens kerralla hihnan siirtäjä, lähdöstä maaliin. Ja pitää antaa mahdollisuus yhden koirakon tehdä kaksi kertaa sama rata. Ja semmonen knock-out luokka vetäis varmaan porukkaa kivasti... Myös palkintojen jako oli vähän hämärä... Ensi kerralla voisi tuoda ne palkinnot siihen missä kuuluttaja seisoo, eikä vaan piileskellä siellä ilmorakennuksessa:D Ja vois tehhä semmosia pistelappusia ihan koneella, ettei tarttis alkaa kirjottamaan käsin viime hetkellä:D

Muuten oli ihan kivasti porukkaa, olis varmaan tullu vähän enemmänkin, mutta Ylivieskassa oli samana päivänä sama tilaisuus... Vaikka me oltiinkin "varattu" se päivä ensin! Noh, ehkä oli parempikin, ettei ollut ihan täys kenttä, oltas me ehkä oltu sillon vähän enemmän helisemässä:D

Tiistaina oli koiran hoitoa ja käsittelyä. Aluksi olin trimmaamassa yhtä tosi pyöreetä tipsua, mutta sitten se trimmausasiakas mikä piti tulla, saapui tunnin myöhässä niin vaihtui kesken kaiken cottoniin, ja tehtiin sitä Even kanssa sitten loppuaika ja vähän ylikin... Vaikka ei me saatu paljoa sitä leikellä, opet vähän innostu meitä auttamaan... Sillä oli kyllä semmoset takut, etten ihan heti muista nähneeni tai tunteneeni tollasia. Korvasta tuli kiva ötökän näkönen likapaakku kun putsattiin ja siltä koiralta lähti kyllä melkein kaikki karvat... Mutta ainakin sille tuli huomattavasti parempi olo kun ei ollu semmosia huopalaattoja kiristämässä ihoa... Ja se oli älyttömän kiltisti koko ajan!

Sitten oli käytäntöä itsenäisenä ja tein pellolle Mikille semmosen n. 100m jäljen ja annoin vanheta sen aika kauan, meni jossain vaiheessa ajantaju ja en muistanu koko jälkeä niin en sitten muista että kauanko se vanheni, varmaan pari-kolme tuntia... Ja nyt meni huomattavasti paremmin kun viime kerralla, vaan pari kertaa harhautu jäljeltä ja meni itte takasin! Että ehkä Mikille pitää vaan aina sitte antaa vanheta vähän kauemmin niin se jäljestää hyvin.

Siinä välillä ku jälki vanheni tein pari ruutua ja vähän seuraamista ja noutoa. Seuraamisessa lähinnä vasemmalle käännöksiä kun ne on ittelle vaikeita. Noudossa on nyt taas kaikki hyvin:D Tänään oli koiraurheilu-teoriatunneilla eri lajiesittelyjä ja me tehtiin koiratanssista... Hitsi ku haluttais alkaa harrastaan sitä oikeesti, Miki osaa aika paljon hyviä liikkeitä. Mutta mie en oikein perusta siitä ohjaajan "tanssimisesta" ja asusta... Enkä oikein osaa musiikkiakaan valita... Siitä tuli muuten mieleen, kun tänään kävin Sariannaa auttamassa ja vähän treenailemassa nurmikentällä niin kuvattiin yks temppu mitä nyt ollaan melekeen puol vuotta hiottu hitaasti, nyt vasta pääsi oikeuksiinsa tää kun on kunnolla tilaa eikä sisällä tartte harjotella:D

ÄÄK enää 10 päivää niin lähen hakemaan Endaa kotiin! Pennut osottautui ell. tarkastuksessa muuten terveeksi, mutta suurella osalla oli napatyrä ja muutamalla kaikista 11 pennusta lievä CDR. Enda oli terve kokonaan!

Keskiviikon ja torstain käytännöntunnit + video ja pentuasiaa;)

Keskiviikko oli oikea ulkoilupäivä. Ensin oli puoleenpäivään asti raivaussahankäyttöä metsässä. Perattiin vähän yhtä taimikkoa koivunvesoista... Raivaussahan käyttö olikin paljon hauskempaa kun kuvittelin! Ja siihen tuli semmone himo, "tuolla on vielä yks, vielä yks, vielä yks" :D 

Käytännöntunnilla sitten mentiin taimitarhan metsään hakuilemaan. Aluksi tallattiin kolme aluetta joihin sai suorat pistot. Mie olin maalimiehenä Kändi paimenprojektille. Se oli kyllä etevä siinäkin hommassa, ihanan näkönen kun se oikein sukelsi sieltä ylhäältä sinne piilopaikkana toimivaan ojantapaiseen:D

Miki haki nyt tosi hyvin! Ja mie oon ehkä vihdoin oppinu kattomaan että milloin se pitää lähettää. Ja ehkä sen hakuinnokkuuteen ja tarkkuuteen vaikutti sekin, kun se näki ensin kaikkien muiden suoritukset?

Sitten olikin extempore vierailu jollekin ala-asteelle jossa oli joku markkinatapahtuma. Pystytettiin kaksi hyppyä ja putki jääkiekkokaukaloon ja kolme meän luokan koiraa, Miki mukaanlukien, kiersi niitä esteitä ympäriinsä. Lapset tykkäsi erityisesti Mikin muista tempuista, tietenkin pupu+pum oli suosikki, vaikkei se yhtä näyttävä ollut tällä kertaa kun se yleensä on... Ja Miki sai tietenkin paljon rapsutuksia, mutta se taas vähän säikytti pari lasta kun se hyppi ennen kun sain sitä estettyä:/ Ja ne jotkin lapset heilutteli käsiä ja teki äkkiliikkeitä niin Miki ei ihan niistä tykännyt, mutta ei se onneksi mitään sanonut...

Torstain käytännöntunnilla käytiin Kokkolan raunioradalla hakemassa. Mie kuvasin kaikista videota jonkin verran, olis pitäny vaan aikasemmin tajuta kiivetä sinne yhden kasan päälle kuvaamaan... Miki haki raunioillakin hyvin! Ja verrattuna viimekertaan se oli suorastaan hullunrohkea kun se hyppeli siellä ympäriinsä... Silti se edelleen joitain kohtia arasteli sielä radalla. Ensin lähetettiin vaan suoraan putkeen jossa maalimies oli, sitä putkea Miki vähän arasti. Sitten oli kaksi muuta pistoa sinne sisemmäs raunioihin, ja tässä niistä video:

Ja jos joku nyt on oikein tarkasti katsonut meidän blogin nimeä, niin bongaa siitä pennun nimen, ja sille on jo oma sivukin täällä, jossa on jo vähän kirjoitustakin:)

Käytännön tunti itsenäisenä + video

Tänään oli käytännöntunti itsenäisenä kun Miki on karanteenissa, koska oli hoitolalla samaan aikaan kun kennelyskän saanut koira. Hyvin sen 3½ tuntia sai itse täytettyä treenillä. Tässä on vaan parhaat/vähänkään hyvät suoritukset videolla:) Tietenkin paljon meni taukoihin/virittäviin hauskoihin temppuihin ja erityisesti juomataukoihin kun oli aika kuuma... Piti myös tietenkin lämmitellä koira agia varten.

Ensin otettiin jälkeä, n. 90 askeleen jälki yhdellä suoralla kulmalla n. puolessa välissä jälkeä. Jälki ei mennyt hyvin, edellisestä kerrasta on aikaa... Pitää alkaa taas harjoitella kunnolla sitäkin taitoa... Sitten mentiin tokoilemaan kentälle. Miki oli hyvin paikkamakuussa ne ajat kun Elina ja Pipari tokoili! Kerran Pipari pääsi kulkemaan liian läheltä ja ne lähti juoksemaan ympäri kenttää...

Tokossa meni muuten hyvin, mutta kuten videolta näkyy, seuraaminen on edelleen huonossa kunnossa... Agilitya oli taas kiva tehdä pitkästä aikaa. Otettiin yksi ratapätkä, joka on videolla, pari kertaa, koska mie mokasin siinä toiselle putkelle lähetyksessä. Sitten kepeillä otettiin irtoamista, kyllä se jo n.6-7m päästä tajuaa mennä siihen oikeaan väliin!

Sitten pari kertaa hakua. Ensimmäisellä kerralla minun lähetys oli huono, mutta Miki kuitenkin löysi hetken palloiltuaan Elinan. Toinen lähetys meni paremmin, huomasin kun Miki haisteli oikeaan suuntaan, niin silloin lähetin, ja Miki löysi! Sitten lopuksi harjoiteltiin ilmaisua. Ensin mie pietin Mikin hihnassa ja Elina hetsas sitä, heilutti makupaloja nokan edessä ulottumattomissa ja sanoi "ukko". Miki haukkui! Ja loppua kohti se meni jo niin hyvin että haukkui kun sanottiin käskysana! Vielä ehkä muutama tuollainen treeni niin se muistaa sen sanan ja voi ehkä jo yhdistää sen ihmisen löytämiseen.

Pentua kattomassa + lyhytkarvainen Miki:D

Perjantaina Marissa ja Elina otti trimmerit kauniisiin kätösiinsä ja ajeli Mikin lyhyeksi. Ja tällanen siitä tuli, kauhee ruipelo se loppujenlopuksi oli kaiken sen karvan alla:

 

Ja Pe-La välisenä yönä lähdettiin puoli neljän aikaan täältä ajelemaan Kiskoon, kasvattaja Hannan luokse katsomaan pentuja. Meitä olikin siellä kunnon joukkio kun oli Eve ja Elina ja Marissa ja mie ja sitten vielä Even ja Elinan pennutkin mukana. Täytyy sanoa, että on se hullun hommaa tämä mihin kaikkeen sitä koirien takia ryhtyykään, ei kaikki ihmiset herää VIIKONLOPPUNA keskellä yötä:D 

Päästiin hyvin perille, ja oltiin pikkaisen edellä aikataulusta pienen informaatiokatkoksen takia... Toivottavasti ei siitä tullut liian suurta vaivaa. Oli ihmeen sumuista ja kylmä keli, mikä oli itseasiassa ihanteellinen, koska oli koirat autossa... Perille päästiin jotain maisemareittiä jonka navigaattori meille valitsi. Tuntui niissä maisemissa ihan kuin olisi ollut jossain Ranskassa, hienoja peltoja korkealta katsottuna, eli mie en hirveesti sinne sivuille tuijotellut:D Toisaalta jos oltais aina uskottu navigaattoria, oltais oltu jossaki jorpakossa:D Ei sitä muuten uskois että niin lähellä kaupunkeja voi olla niin syrjäinen paikka, ja tämä siis hyvässä mielessä!

Perillä ensin pihalla nähtiin Maya husky ja Mette nahka. Sisällä sitten oli Shanti, S-pentueen emo. Keittiössä pennut huusivat huomiota, ja ensimmäisenä me tietenkin istutettiin ittemme sinne lattialle niiden joukkoon. Kohta oli pentuja joka paikassa ja kaikessa kiinni. Kauhea vilske. Ja kun katsoin Senttiä ja Simppua joiden välillä Hanna antaa minun valita niin se kyllä tuntui vielä silloin alussa mahdottomalta. Varsinkin kun mie olin ihan pentujen lumoissa ja kaverit hoiti suurimman osan puhumisesta:D Ja eipä oikeastaan tarvinnut kysyäkään mitään, koska Hanna puhui niin sujuvasti kaikkea, suurimman osan asioista mitä halusinkin tietää, ilman kysymättäkin:D Ja me saatiin aamupalaakin siellä kasvattajalla, kiitos vielä hyvistä tarjoiluista!

Sentti

Simppu

Sentti & joku Rosien pennuista:D

Minun hiuksiin oli kiva tarttua:D

On se varmaan muuten kiva että on monta sukupolvea koiria kotona, kun näkee kasvatustyön tulokset käytännössä. Ja plussana vielä että pennunostajat saa nähdä pentujen isovanhempiakin! Ja erityisesti Hannan koirista jäi kyllä mieleen vanha Bilbo-herra, josta tuli kyllä ihan Miki mieleen, vaikka ei Miki nyt vielä 11-vuotias ole, mutta samanlainen höseltäjä ja huomionhakija se oli kuin Miki:D

Sitten päästettiin pennut irti pihalle ja kaikki hajosivat vähän omiin suuntiinsa, tarpeille ja leikkimään. Oli hyvä nähdä pennut avoimemmassakin ympäristössä niin näki vähän enemmän millasia tyyppejä ne oikein on:D Rohkeasti ne kiipeili ja tutki kaikkea mahdollista koko porukka, oli siellä tietenkin niitä varovaisempia... Tässä taas muutamia kuvia, turhaa mie selittelemään. On niitä enemmänkin, mutta ei viitti kaikkea laittaa tähän:

Sentti näki vuohia, vähän jänskätti...

Kohta oltiin kuitenkin menossa!

Vuohia

Sentti

Sentti

Rosien pentu

Rosien pentu

Sisälle menossa kaikki vauhdilla:D

Ja kuten postauksen ensimmäisestä kuvasta näkyy, mulle kävi klassiset: ihastuin siihen pentuun joka tuli minun syliin nukkumaan:D Ja jotenkin mie tykkäsin siitä loppujenlopuksi muutenkin enemmän, en mie osaa eritellä mitään yhtä ominaisuutta, se vaan tuntuu minun koiralta:D

Kaksi tuntia meni älyttömän äkkiä, ja vaikka ainaki mie olisin halunnu sinne jäähä, niin pakko meidän oli lähteä, että kerittäisiin ihmisten aikaan Kannukseen... Poikettiin matkalla Ideaparkissa ja Ikeassa. Ideaparkista löysin Mikille naudan putkiluun ja vihdoinkin suurinpiirtein hyvän noutokapulan! Ikeaan en jaksanut lähteä. Otettiin hesestä ruokaa mukaan, niin palvelu oli lievästi sanottuna hidasta, ja Fanta oli enemmänkin vissyvettä... Mutta ei ihme, Ideaparkin parkkipaikka oli tupaten täynnä ja kaikki nähtävästi pakkautui heseen syömään:D

Loppumatka luettiin koiran anatomiaa ja fysiologiaa, mutta vihkon loppua kohti alkoi puhe sammaltaa väsymyksestä itse kullakin, ja kaikki nauratti:D Matka tiivistettynä: Ajelua, ajelua, PENTUJA, ihmistungosta, joutsenia, ajelua, juttelua, ajelua, huoltoasemia, sadetta, ajelua, ajelua, ajelua... you get the picture:D Oltiin täällä 10 aikaan illalla, eli ihan ihmisten aikaan tänne päästiin:D Mutta mieliala oli suurinpiirtein tämä:

Pipari ja Kändi

Kiitos miljoonasti Elinalle ja Evelle kun jaksoivat ajaa niin pitkän matkan! You will be rewarded handsomely!:D Ja kiitos Marissalle kuvista, ja seuraneitinä olosta:D

Taidan pitää teidät vielä jännityksessä pennun kutsumanimen suhteen, katsotaan jos ensi viikolla paljastaisi sen, mutta tuolla se oikeastaan päättäytyi matkan aikana sekin asia:D

BH - kokeessa, turkistarhalla ja vesijuoksumatolla

Tällä viikolla täällä Kannuksessa oli BH koe. Katottiin pari tottisosuutta(voi härreguud sitä seuraamisen määrää) ja mentiin käymään kaupassa ja samalla mentiin kattomaan sitten sitä kaupunkiosuutta tohon S-marketin parkkikselle. Pysäköinnin kans oli pientä ongelmaa:D mutta lopulta päätettiin jättää auto ilman uhkaavuudesta huolimatta ja katsoa ihan taivasalla se koe. Ja kuten arvata saattaa, "jouduttiin" töihin sitten henkilöryhmään. Siitä ainakin näki koko tapahtuman, ja ihan aitiopaikalta:D Saatiin kaksi KanKo pistettäkin kaikki!

Mikin kanssa vois vielä BH kokeenkin yrittää joskus läpäistä. Pitäisi vaan harjoitella sitä henkilöryhmää ja kaupan edessä kiinni oloa... Muut osat pitäisi olla hallussa... BH paikkamakuussa ei pitäisi olla ongelmaa... Mikillä ei nimittäin ole mitään paikkisongelmaa jos mie vaan olen näkyvillä.

Eilen sitten käytiin turkistarhalla vierailulla. Ei se niin kamala ollut kun luulin, mutta oli se silti... Ne kettuparat oli läskejä ja ruttunaamaisia, pienissä häkeissä(vaikka ne eläin määrät häkeissä ja häkkikootkin on jonkin verran muuttuneet parempaan suuntaan vuoden alusta) ja oli se aika karua kun niillä oli vaan naudan potkaluut tai puukalikat siellä häkeissä... Ja vaikka se nylkypaikka oli vähän siistitty niin oli siellä silti sellanen kamala viba... Ja se siemennysteline näytti enemmän joltain kidutusvälineeltä... Mutta joo.. Onneksi ei tarvi olla siellä töissä.

Tänään aamun tunneilla meidän luokan koirat pääsi koittamaan vesijuoksumattoa... Ei sattunut nyt kameraa mukaan, harmi. Miki vähän arkaili ja jalat ei meinanneet pysyä alla kun niin jännitti siinä... Mutta ruoan voima on ihmeellinen:D Se matto pystyi olemaan jonkin aikaa käynnissäkin. Ja Mikihän olisi halunnut takaisin sinne matolle kun päästiin sieltä pois:D

Nyt Miki on trimmattavana. Tulee pieni nahkasheltti siitä sitten:D Huomenna mennään katsomaan pieniä nahkapentuja:)