keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Käytännöntunteja(tokoa ja raunioilla) & henkeviä löpinöitä

Viime viikko oli melko kevyttä treenaamisen suhteen. Oli yksi käytännöntunti jolla oli tokoa, ja sepä siinä. Tiedän kyllä että marraskuu lähestyy tokokokeineen kovaa vauhtia, mutta en ole vaan saanut aikaiseksi aloittaa kunnon treenaamista. Onhan tässä toki vielä aikaa, mutta onko tarpeeksi? Käytin ekaa kertaa etäpalkkaa tuntiolosuhteissa, ja hyvin Endalla pysyi keskittyminen joko minussa tai palkassa, vaikka vieressä oli agilityrata! Vähän taas treenitilanteeseen siirtyminen oli häsläystä, mutta muuten meni oikein kivasti ne pari toistoa jääviä joita tein.

Viime lauantaina matkustettiin koko luokan voimin Seinäjoelle kissanäyttelyyn. Melko rento meininki, vaikka kyllä sielläkin näkyi oma osansa pakonomaisesta puunaamisesta johon kaikki eläimiään näyttelyttävät "sortuvat" :D Tuli pää kipeäksi varmaankin siitä ammoniakin hajusta tai niistä tököteistä joilla sitä oltiin yritetty hälventää, joka tapauksessa se loppu siitä näyttelystä on aika sumun peitossa ton takia. Ei me kauaa siellä viihdytty, ei siitä touhusta saanut niin lyhyessä ajassa kiinni että olisi voinut seurata mitenkään tarkasti ja asiantuntevasti.

Eilen oli hakua raunioilla puolen luokan kanssa. Sattui tosi hyvä, tosin vähätuulinen sää. Käytiin tallomassa alue ja kun viis ihmistä teki hakua, niin päätettiin että on neljä maalimiestä/ koira. Ei kuitenkaan kaikki kerralla vielä tässä vaiheessa ettei koira opi jättämään hajuja huomiotta. Me oltiin Endan kanssa toisena. Ekan kerran kun päästin sen irti, se vaan lähti juoksemaan eteenpäin. Kutsuin sen takaisin ja toisella lähetyksellä se alkoi etsiä. Ekaa maalimiestä se etsi todella sinnikkäästi yhden puskan päältä. Kävikin ilmi että se oli puskan alapuolella olevassa putkessa joka oli ylöspäin avoin, eli haju nousi sinne. Tokasta maalimiehestä sai helposti hajun ja löysi hyvin. Haukkui hyvin, kunnes tulin sitä hakemaan, silloin vähän epäröi. Kolmannella maalimiehellä Enda joutui haukkumaan tosi pitkään, koska minun jalka taas reistailee ja siksi meno on niin hidasta. Taas tapahtui tuo epäröinti kun tulin hakemaan sen. Neljättä maalimiestä oli vähän vaikeampi Endan löytää, mutta suuntasin sen uudestaan niin se löysi viimosenki sitten ongelmitta. Täällä tuo haukkuminen jopa loppui kokonaan kun tulin paikalle.
Enda siis työskentelee tosi motivoituneesti ja löytää hyvin, ilmaisu on hyvä ja pitkä, ongelma on tuossa minun hakemisessa. Koira alkaa kuuntelemaan kun mie tulen ja lopettaa haukun. Pitäs tehhä taas niitä treenejä että pelkkää ilmaisua silleen että mie vaan kävelen Endan ympärillä kun maalimies haukuttaa sitä. Lisäksi minun pitäs oppia luottaan tohon koiraan, että kyllä se tulee luokse ilman että haen sen pannasta pois, ehkä sekin vähän painostaa tossa hakutilanteessa, niin kuin se teki agissakin. Mulla vaan on niin kesän tottelemattomuustörttöilyt jääneet kummittelemaan takaraivoon ettei mitään rajaa...

Tänään oli urheiluaamupäivä ja kaikki luokat jotka saatiin paikalle kilpaili keskenään kolmessa lajissa. Meidän luokka oli taas äänessä ja meillä oli ehottomasti parhaat kannustusjoukot, ja meän joukkuehenki ehkä vähän pääsi tarttumaan poikiinkin lopulta :D  Tultiin me toiseksi koko jutussa, ei sitä murskavoittoa mitä haettiin, mutta tosi hyvin kuitenki! Luokka oli jaettu kolmeen osaan ja meän lajin piti olla taktiikkalaji jossa ei hirveesti tarvi liikkua, no eikä mitä, juostiin ainaki puolitäysillä ja kyynärpäätaktiikkaa käyttäen ohi kaikista ja oltiin ekoja :D Kiva oli välillä kilpailla "leikkimielisesti." ;)
Ja mie tiiän että ainaki joka toisessa tai jotain postauksessa tulen sanomaan tän kun nyt on vika vuosi, mutta mulla tulee ikävä tätä meidän luokkaa! Ehkä siksi että viimeksi jonkinlaista yhteishenkeä on ollu ala-asteella, ja se oli sillon kun älys olla muodostamatta mitään klikkejä ja vaan leikki koska oli kivaa. Ja tarkotanko mie tolla että ollaan minun mielestä jotenki lapsellisia?
Hyvällä tavalla siis, aivan ehottomasti :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti