tiistai 24. kesäkuuta 2014

"This is the day when the wolves die young, they'll never see the new Midnight Sun..."

Mulla tulee tosta alla olevasta biisistä jostain syystä aina Rovaniemi mieleen, juuri ton otsikon kohdan takia. Kerran monta monta vuotta sitten mulla tuli kaupungilla puhumaan sellanen tyttö (tai nuori nainen se sillon oli ja mie tyttö :D) niin siitä miten he joka vuosi tulee kattomaan yötöntä yötä Lappiin Hangosta asti. Puhuttiin varmaan tunti vähän kaikesta ja toi keskustelu on jääny mulle mieleen varmaan ikuisiksi ajoiksi. Sen takia (+ pimennysverhojen takia:D) mie oon oppinu tykkäämään yöllisestä auringosta. Sitä on vaikeeta arvostaa tollasia asioita niin paljon kun ne ansaitsis, kun niitä on aina tottunu näkemään...



Ja syyksi tälle vähän randomillekin postauksen alotukselle oli tuo ohimennyt juhannus. Mie en hirveesti tykkää siitä miten se on kans tehty ryyppyjuhlaksi, niinhän vähän kaikki Suomessa taitaa olla... Joten mie oon keksiny siihen tilalle oman koiriin liittyvän perinteen :)

Oon nyt neljänä vuonna (en valitettavasti peräkkäisinä) menny juhannusyönä keskiyöllä katsomaan aurinkoa koiran/koirien kanssa vaaran päälle. Ja nyt joku kysyy että mitä järkeä? Noh, juhannuksena on viimenen päivä kesästä kun aurinko on ylhäällä keskiyölläkin, siitä ne päivät alkaa lyhenemään minkä kerkeävät kunnes on taas pilkkopimeää. Jos nyt noin kärjistetysti haluaa ajatella. Onhan aurinko kauan ylhäällä vielä monta viikkoa ja nouseekin jo kolmen aikaan taas ylös, mutta en tiiä... Jotenki minusta on tullu tärkeeksi olla paikalla ja lähempänä tuona hetkenä, vähän niinku otetaan keskiyöllä uusi vuosi vastaan sen vaihtuessa... Hyvästit keskiyön auringolle tai jotain muuta yhtä runollista :D

Tänä vuonna unohin ladata kameran niin ei oo mitään kuvia ja muina vuosina en oo tainnu ottaakaan ku ei oo vaan sattunu kameraa mukaan... Hyi kamala kun tuli muuten kylmä tolla reissulla ja ei ihme ku minun nuha ei tällä vauhilla parane, mutta ainakaan ei ollu sääskiä tai muita öttiäisiä just ton takia nimeksikään!

Mikillä on taas näkö huonontunu. Yleensä jätän tarhan oven auki kun otan koirat sieltä pois ja kerran olin laittanu sen kiinni jostain syystä takasin. No seuraavan kerran ku pistin koiria tarhaan nii Miki parkahan hyppäs siihe pahki ennen ku mie ehin aukasta sitä ovea, kun se nähny sitä ovee siinä... Ja eilen se ei ekan kerran uskaltanu hypätä ulos sieltä kun se ei muistanut tarkkaan missä oviaukko oli eikä siis myöskään tainnut nähdä sitä, minun piti vetää se käden avulla siihen oviaukolle ennen kun se uskalsi hypätä... Mie oon sanonu tän varmaan kaksmiljoonaa kertaa, mutta vielä se menee tässä mukana ja ihan pirtee se on ja kaikkee. Onneksi näkö on menny vähitellen niin ei oo mitään äkkipaniikkia tullu. Saa nähä jos se selvästi alkaa stressaamaan että millaseen ratkasuun sitten pitää päätyä. Ehkä ei pitäis ajatella sitä kuitenkaan ihan vielä...

Agilitysta sitten... Keksin tässä estepulassani uuden harjotuksen mitä pystytään tekemään ilman esteitä! Meän pihan vieressä on naapurin mettää ja se on nyt kaadettu ja siellä on kantoja tasaisin väliajoin vielä maassa, niin mie keksin että Enda oppii estehakuisuutta sitten joskus, niin opetin sen hakemaan kantoja :D Ja siis se idea on että Enda menee seisomaan sille kannolle mihin mie osotan ja näytän. Pitää joskus ottaa videolle se on ihan hauskan näköstä nyt kun ollaan päästy jo muutaman "esteen" sarjoihin ja Endaki tykkää siitä :D

Ja sitä pyykkitelineen kiertoa takapihalla ollaan myös tehty, viime postauksessa oli siitä videota kun oltiin vasta aloitettu... Nyt Enda hakee sen jo ainaki 20m päästä ja kiertää sen, siitäkin se tykkää hirveesti. Keppejä en oo saanu vieläkään pystyyn kun en saa hakattua niitä tarpeeks syvälle maahan... Rengas mulla roikkuu puussa :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti